Wizard Wellun Wiiltävät

 DE LA ROCKA : Nightmare Reborn (DE LA ROCKA MUSIC DLRM-001) Way Atomic Bat, Beer Blood RocknRoll feat Titch, Voodoo Queen feat Hanna Hush, Planet Psycho feat Dax Dragster, Hellfire Club, Man With The Screaming Brain feat Vlad Urban, Invasion Of The Robots, Sex Crazed Maniac, Night Shift, Out Of This World, Rattlesnake feat Peter Sandorff, Little Green Men feat Titch, BONUS: Nekronauts feat DAX Dragster  Nukkumattomat yöt, saavilliset kahvia, intohimoista työskentelyä, aitoa heittäytymistä, hikeä, kyyneliä, periksiantamattomuutta, uskoa, positiivista energiaa, itsensä ja esteiden ylittämistä, miljoonia keskusteluja ja yhteydenottoja, värikkäitä ideoita mm. kaikkea tuota ja paljon muuta Panu on tarvinnut tämän yhden suuren unelmansa toteuttamiseen. Hän on myös tarvinnut juuri sopivat ystävät/soittajat taustalleen ja kokonaisuuteen sopivat vierailijat, jotta tämä julkaisu voisi onnistua, niin tyylikkäästi kuin se nyt tekee. Sivusta seuranneena on huomannut myös paljon niitä ylämäkiä joit

 17. 10. 2024 CASK ROOM TAMPERE DELAROCKA : NIGHTMARE REBORN levyn ennakko kuuntelu  Usein miettinyt mitä pitäisi tehdä, kun psychobilly/rockabilly scene keski-ikäistyy ukkoutuen ja akkautuen. Mistä saamme uusia innokkaita tekijöitä ja kuulijoita tämän upean musiikin pariin  Yksi vastaus on helppo tarvitsemme nuoria täynnä energiaa olevia aktiiveja, joiden oma omistautuneisuus positiivisella tavalla saa muita nuoria innostumaan asiasta. Juuri tästä hyvä esimerkki on Panu Delarocka jonka tekeminen, innostus ja aitous on sillä tasolla, että siihen väkisinkin kiinnittää huomiota. Jopa scenemme ulkopuolelta. Vielä, kun hän on onnistunut saamaan taustalleen saman henkisiä nuoremman polven tekijöitä, niin ainakin pohjaa paremmalle tulevaisuudelle saattaisi olla näköpiirissä, jos vaan löytyy kokoajan lisää samanhenkisiä aktiiveja. Aivan kuten "Beer Blood & RocknRoll" (arvio löytyy myös blogistani) videon ennakkonäytöksen kohdalla, niin myös tämä "Nightmare Reborn" levy

  KILLER TONE JONES - The Reserection Doktor (Crazy Love Records CLLP64495) A: Crush The Bone, The Creeper, Big Fat Jack's Shack, The Girl From Planet X, Live Die Repeat, Bone Saw Ballet, Death Cabaret, Drums Of The Dead. B: Mercy Mercy, Halloween, Tiki Beat, Killafornia, The Last Man On Earth, Rip Curl Pearl, Bad Barbie, Knuckle Muscle. Crazy Love Recordsin Guido Neumann on painanut 90-luvun alusta asti niska limassa duunia oman lafkansa kanssa, julkisten tonneittain eri bändien julkaisuja.  Moni bändi on hänen ansiostaan päässyt edes levyttämään ja saanut edes jonkinmoista näkyvyyttä itselleen. Tottakai tuollaisella julkaisu tahdilla tulee enemmän huteja kuin hittejä. Se ei silti vähennä yhtään arvostustaan hänen työtään kohtaan. Lafkansa starttasi uransa tyylikkäästi kotimaamme Nightmares kokoonpanon nelifemmalla. Sääli, että ukkojen soitannat taisivat mennä tauolle juuri ennen tuon pikkumusta julkaisua. Olisikohan ollut vuosi 1990 tai 91. Uusimmista levyistään Guido laittoi min

  THE ROCKIN' 8- BALLS (Goofin' Records GRSI 246) A: Evil Gal / B: Unbreakable Heart On todella hienoa, että pienoisella säästöliekillä tovin toiminut The Rockin& 8-Balls aktivoitui jälleen oikein kunnolla, niin livenä kuin julkaisu puolellakin. Edellinen julkaisu, kun ehti jo teini-ikäiseksi eli hurjaan 14-vuoden ikään. Voineekin sanoa, että oli aikakin tulla takaisin!!! Kaltaisiaan tasokkaita rockabilly bändejä ei Suomessa, eikä kyllä muuallakaan mitään liikoja ole ja nyt puhutaan nimenomaan orkkis Rockabillyn nimeen vannovista bändeistä. Liian moni kyseisessä scenessä vaikuttavista bändeistä on valitettavasti varsin tylsiä ja unettavia tyyliin "tusinaan sopii 13" toisiaan kopioivaa tekijää joilla ei ole mitään annettavaa oikeasti. Tosin sama ongelma lienee lähes kaikissa musiikkityyleissä, varsinkin marginaali musiikkiin marginaalissa. The Rockin' 8-Balls on samalla uusiutunut kokoonpanoltaan ja muuttunut puolittain varkain puolittain varsinais-suomalais/sa

 Kuukausi ja kolmet erilaiset Ranch bileet, joista jokainen omalla tavallaan ensi kerta. Jokainen myös miellyttävä kokemus. Kyllä kesä vaan on ihmisen parasta aikaa. Varsinkin kun löytyy aktiivisia ihmisiä, jotka järjestävät isompia ja pienempiä tapahtumia iloksemme ympäri Suomea. Pikkasen tosin välillä huolettaa miten kaikkiin riittää tarpeeksi yleisöä, kuitenkin suurin osa järjestetään oman persetaskun riskillä. Tässäkin kyseisessä viikonlopussa oli ainakin 5 tapahtumaa johon itse olisi voinut ilomielin osallistua. Kiitokset Weltsulle kyydityksistä ja koko rytmiryhmälle hyvästä seurasta.  The Yurigagarins avasi menot Agentsmaisella 60-lukua henkivällä setillään. Vähän pikkasen ohi vivahteela meni ohi myös Boogie On The Rocks, vaikka silmiähivelevän tyylikkäästi taituroiva Gonna Lehtinen tässä kitarasoolojaan liruttelikin. Omanlaisensa muikean lisän Suomi Billy sceneen on antanut jo vuosia liki legendaarisen "turkulainen turussa" Eddie Karlssonin liidaama Eddie And The Stomp

DRY TORTUGAS: Two Sides (oma kustanne) A: Up And Down, U bothered, Slidin', Alive, Meanwhile B: Up And Down, I Don't Care At All, Winter In June, Shoot Me To The Moon, Thanks. Tämän Dry Tortugas debyytti albumin "Two Sides" kuultuaan JFK (kin) sanoisi (jos voisi)  "Ich Bin EIN Berliner" bin ein Berliner." Eipä voisi enempää olla berliiniläinen tuote. Berliiniläinen bändi on äänittänyt a-puolen Mitä Studioilla ja liven kultti klubilla Wild At Heart. Oli pitkään epätietoista ja epävarmaa olisiko ex-Lota Red jäsenten Marc (kitarat) sekä Felix Del Rio (rummut) soitto loppunut ikuisiksi ajoiksi Lota Red laulaja JAKEn surullisen kuolemaan  Felix sai kuulemma tehdä kovan suostutteli työn saadakseen Marcin innostumaan uudesta bändistä kuultuaan ex-Roughnecks liiderin Tom Reiss (laulu & kitara) halusta perustaa uusi bändi. Tätä levyä kuunnellessa voin todeta rehellisesti intoa puhkuen, "Onneksi suostui💥🎯" Bändi halusi sanoa myös pari sanaa debyyt

  29.06.2024 JINX THE RANCH LILJENDAL.  Jack  Ryder, Jinx The Band, Pekka Tiilikainen & The Beatmaster & HOLA GHOST. Aamuinen sateen jälkeen taivas aukeni ja saimme matkaseuraksemme upean aurinkoisen kesälauantai-iltapäivän. Matkareitiksi valikoitui todellista maaseutu idyyliä halkova Kärkölän taival keskellä hiljaisia peltoja. Porvoon Vanhakaupunki tzekattiin pikaisesti ja vähän huikopalaa haukattiin. Matka kyllä sujui rattoisasti ja nopeasti itse bilepaikalle Jinx The Ranchille. Itselleni tämä oli ensipuraisu prätkäjengin bileisiin ja vaimollenikin oli ihan kohtuullisen paljon aikaa edellisistä. Upeita pyöriä ja Jenkki rasseja oli pihapiiri täynnä.  Oma tietämykseni niistä rajoittuu lähinnä siihen, että enemmistö voittoisesti toisissa on 4 rengasta ja toisissa kaksi. Mutta silmiä hivelee; kuten vaimossanikin; upeat muodot ja tyylikkyys, joiden päälle sentään jotain silmää on. Paikalla oli monenlaista safka, vaate ym myyntikojuja ja kokonaisuus kun edes jotenkin hahmottautui,

 YO-TALO, TAMPERE. 10.05. 2024 Tampere Ska Fever. Vaikkemme ihan kaikkein pirteimmillämme olleetkan, niin halusimme lähteä katsomaan millaista menoa tälläinen Ska tapahtuma tarjoaa. Mitään ihan liikaa ei SKAta ole tullut koettua. Ei livenä eikä levyltäkään, vaikka Levottomat Ska fanzineakin tehnyt SKA PETER toimi aikoinaan minulle sceneen hyvnä oppaana. Äänittäen kokoelmakasetinkin minulle. Siitä iso kiitos hänelle. Specials tuli nähtyä Tampereella, oisko ollut 2000 vuonna yllättäen Rannan Mikon houkuttelemana piti lähteä se kokemaan. Saman henkilön ja Tanelin seurassa innostuin lähtemään Vastavirta-Klubille katsomaan Donna & The Dynamiters keikkaa. Bändi oli silloin itselleni täysin uusi tuttavuus. Kokemuksesta muodostui positiivinen. Aika siis ummikkoina vaelsimme vaimoni kanssa YO-Talolle. Missasimme ensimmäisen bändin Brick Skatton, mutta juuri sopivasti saavuimme Donna & The Dynamiters keikan alkuun. He oikeastaan jatkoivat siitä mihin olimme jääneet Vastavirralla. Positii

  THE RESURRECTION OF THE CRAZED ( Earth Island Books- Paul Wainwright) The Crazed lehti ilmestyi 4 numeron verran Klub Foot mestan kultaisina päivinä, viimeisen numeron tullessa 1988. Itse lehden ja tämän kirjan tekijä Paul Wainwright esittää kirjan introssa osuvan kysymyksen "miksi tehdä kirja lehdestä joka ilmestyi vain 4 numeron verran?". Luettuani kirjan voin hyvillä mielin sanoa, että todellakin kannatti. Itselläni löytyy ainakin yksi numero tuota The Crazed lehteä, jonka tilasin Howardin Raucous Recordsilta silloin joskus. Tätä lukiessa elää aivan kuin omaa nuoruuttaan uudestaan, vaikka se MEKKA Klub Foot jäikin valitettavasti kokematta. En kyllä ymmärrä miksemme lähteneet, no eipä sille enää mitään voi. Todella mielenkiintoista lukea nuo jutut läpi. Aika meni heittämällä tämän parissa ja tuli uuttakin tietoa jonkinverran. Oli myös mukava matkakirja meidän Lontoo-Pariisi reissullamme. Viihdyttävää kertakaikkiaan. Hienoa, että noita 80-luvun upeita Psychobillyn vuosia i

  JESSE DAYTON: The Hard Way Blues (Hardcharger Records HCR008C) The Hard Way, Night Brain, Talkin'Company Man Blues, Baby's Long Gone, Navasota, Ballad Of Boyd Elder, Angel In My Pocket, Huntsville Prison Rodeo, God Ain't Makin No More Of It. Jesse Dayton on tehnyt pitkän päivätyön juurimusiikin eri alalajien parissa. Nyt tällä Shooter Jenningsin valvovan silmän alla Hollywoodin sydämessä äänitetyllä "The Hard Way Blues" soi 70-lukulainen Dylan soundi ja vanhatava mutta niin sielukas Texas Blues. Kitaratyöskentelyssä kumarretaan legendojen suuntaan aina Freddy King'stä Jimmy Page tyylittelyyn. Tuoreinta tuotostaan Jesse on viimeistellyt tienpäällä "Death Wish Blues" kiertueen viime metreillä, jolla seurana on ollut Samatha Fish. Nyt käsittelyssä oleva albumi näkee päivänvalon 31.05.2024. Jessen biisien kirjoittelu tyylissä henkii vahvasti menneen ajan tarinankerronnan lahjakkuus yhdistettynä tyylikkääseen soittoon ja hyviin soundeihin. "The Har

 FATBOY: The Enviken Ep (ENREC 4513) A: The Storm, Right Now B: Hound Dogs, I Won't Share You Legendaarinen Tappara/Leijonat valmentaja Rauno Korpi tokaisi aikoinaan osuvasti " mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma". Kuten tiedetään kaikkeen löytyy aina poikkeuksia, jotka kumoavat "sääntöjä". Meidän musiikissamme tulee äkkiseltään heti mieleen kaksi bändiä (blue cats & fatboy) , joiden julkaisuissa aina on tyyli, taito ja idearikkaus tapissaan. Vielä kertaakaan ei ole ollut pettyminen kummankaan julkaisuihin. Eikä tätä pettymisen tunnetta pääse nytkään kokemaan. Jollain sivustoilla, keikkamainoksissa jne Fatboy mainitaan rockabilly bändiksi. Mitään pois ottamatta upeasta rockabilly musiikista, niin tuo maininta vähättelee heidän musiikillista avaruuttaan. Fatboy musiikissa soi kuulaan kauniisti; välillä melankolisestikkin, melkoinen musiikillinen jambalaya, aina edellämainitusta rockabillystä moderniin popiin ja indie rockkiin. Ehkäpä kuitenkin vahimpana p

  THE QUAKES: WESTERN BOP  A Word For Paul Roman: - It took so many years to do new album...what all things happened during these years? We were just playing shows. We did record a few things like “Winter Drag” and other songs that we did not release. I was waiting for the “right time” to do a new album. We had plans and then covid hit. - When you started doing "western bop”? We started in late 2022, this took forever for a whole host of reasons. We don’t have a drummerso we tried using a session guy and ended up sending 6 songs to Juan to play on and Wes played the rest. - Please tell us bout how you working on studio, how your timeline going on there? We were recording at several different studios with mulitple engineers both here in Phoenix and also in San Diego. We had to wait to get timein studios when they were available. -Do you have always all songs ready when you going to studio..or are you doing some songs during session? Since we did not have a drummer ,we were unable t

Tarjolla olisi ollut pitkästä aikaa, sitten Aulangon & Tawastia Stomp (kaipaamme!!) bileiden ihka oikeat hotellibileet Riihimäen Teatterihotellilla.  Ajattelimme kuitenkin vaimoni kanssa, että tällä kertaa olisi kuitenkin mukavempi herätä ihan kotoa aamulla. Ajomatkakin oli ihan kohtuullinen, vain reilu tunti . Mukaan jousille hyppäsi letkeä Savon lahja Tampereelle Panu.  Koska kuitenkin ennen matkaa oli syötävä, niinpä löimme viisaat(🤔) päämme yhteen ja sovimme treffipaikaksi Cask Room pubin rautatieasemaa vastapäätä Tampereella. Nautimme siellä hyvästä musiikista ja maukkaista Petterin ja Markin ruuista ja jutteluista. Matka kohden "pikku helsinkiä", joka Riihimäkenäkin tunnetaan, saattoi alkaa. Kun mukana oli musiikkia tunteella ja intihimolla tekevä Panu, niin aiheetkin löytyivät vahvasti juttuihin musiikista, mutta paljon muutakin ehdittiin jorista. Matka mennen tullen meni rattoisasti ja nopeasti. Eikä edes paluumatkalla väsyttänyt, vaikka kulkupelimme tarjosikin j