IAN SPIDER CUBBITT

 

STAMPEDE: Hämähäkinseittejä ja salaisuuden verhoja.

Värikkäästä Meteors historiasta kertova sarja polkaistiin käyntiin tyylikkäästi tiukalla tarinoinilla ”Wreckin’Crew” basistin Mick Whiten kanssa. Hänen jälkeensä basson varteen tarttui toviksi ”ET” lempparinimellä tunnettu Dave, kauaa tämäkään juhla ei kestänyt, vaan hän häipyi kesken harjoitusten 6.6.1983.

 Tilalle astui yksi tyylikkäimmistä Meteors soittajista Rick Ross . Hän liittyi juuri sopivasti mukaan ”ET Went Home” kiertueelle.

Seuraavaksi oli aika lähteä ”Wreckin’Crew” rumpalin Ginger Meadhamin (Ricochets) . Viimeiseksi keikakseen jäi 22.2.1984 keikka jossa lämppärinä oli Outer Limits.

Sitten päästäänkin itse tämänkertaiseen ”leirinuotio” mieheemme eli seuraavaan rumpaliin Ian ”Spider”Cubbitt. Hänen ensiesiintymisensä Meteorsissa oli 2.3.1984 Redfordin The Porterhouse mestassa. Mutta päästetäänpä mies itse ääneen ja koko soittamisen alkulähteille.

PUNK 1977:

Ian Cubbitt syntyi  Itä-Lontoon Walthamstow’ssa 19.5.1965. Hänellä on viisi vuotta vanhempi isoveli Colin, joka vahvasti vaikutti Ianin musiikki innostuksen syntyyn.

-Colin oli 17, kun punk iskeytyi 1977 voimalla nuorison tietoisuuteen. Hän hyppäsi heti mukaan uuteen musiikkiin joka villitsi nuorisoa. Muistan miten hän kiersi Lontoon legendaarisia soittomestoja , kuten Marquee. Minuun vaikutti vahvasti hänen ostamansa levyt, jotka löysivät tiensä kotiin yleensä kotikulmiemme pien-levykaupasta nimeltään Small Wonder.

Muurahaisia housuissa:

Ianiin teki melkoisen vaikutuksen Adam & The Ants bändin ”Dog Eat Dog” biisin kuuleminen ja varsinkin kahden rumpalin aikaan saama Burundi biitti, joka myös tribalism biittinä tunnetaan.

-Tuosta hetkestä päätin, että minusta tulee rumpali. Ironista tässä oli se, että ensimmäisellä Meteors levylläni (Stampede) tuottajana oli Damian Korner (Kuuluisan Britti blueskitaristin Alexis Kornerin poika), joka oli tuottanut juurikin Adam & The Ants yhtyeen ”Kings Of The Wild Frontier” albumin.

Nervous:

Spider viritteli joitain bändin tynkiä muusikon alkutaipaleellaan, mutta ei mitään sen kummenpaa aikaiseksi saatu ennekuin hän tapasi kitaristi Dave Devillen. Joka tuli sittemmin tutuksi Klingonz bändin jäsenenä. Värikkäällä CV-listallaan piirtyvät mm. nämä nimet Highliners,Shakin D.T.’s sekä Optic Nerves.

-Daven kanssa perustimme Nervous bändin ja soittelimme rockabillyä Lontoon pubeilla ja clubeilla.

Meteor Madness:

80-luvun alkupuolen indie piireistä ei varmasti löydy montaakaan ihmistä jolla ei olisi jonkinlaista omaa kosketuspintaansa Meteors musiikkiin. Näin kävi myös Spiderilla jo ennen jäsenyyttään bändissä.

-Ensi kosketus Meteors soundiin tuli ”Meteor Madness” EPn kautta. Olin juuri saanut ensi kokemuksen Adam & The Ants yhtyeestä, kun sain kuultavakseni tämän Meteors debyytin. Heidän täysin uudenlainen musiikkinsa kolahti minuun heti täydellisesti. Minusta tuli fani ja yritin käydä kaikilla mahdollisilla heidän Lontoon keikoillaan kuten Brixton, Electric Ballroom Camden, jne..tämä oli ”Wreckin’Crew” albumin aikaan.

Hämähäkin synty:

On aina mielenkiintoista mistä artistien ja urheilijoiden jännät lempinimet tulevat ja mikä on niiden synnyn tarinat. Spiderinkin kohdalla tarina on myös varsin hauska.

-1984 olin koe-esiintymisessä BBC Channel 4 parodiaan heavy metalli bändistä nimeltään Bad News. Spider ”Eight-Legs” Webb oli rumpali. Minun osuuteni oli imitoida mikkiin rytmi kitaristi Den Dennistä (näyttelijä Nigel Planer)sanomalla mikkiin ”Hello Spider”..heh. Siitä hetkestä lähtien minut on tunnettu Spiderina.

Kutsu käy:

Melody Maker lehdessä oli vuoden 1984 alkussa ilmoitus, jossa haettiin rumpalia Meteors kokoonpanoon. Dave Deville huomasi ilmoituksen ja vinkkasi siitä Spiderille.

-Ginger oli lähtenyt bändistä, joten Fenech haki uutta rumpalia hänen tilalleen. Soitin hänelle ja koesoitto sovittiin seuraavalle viikolle. Seuraavana sunnuntaina hoidin itseni heidän treenikämpälleen King Crossiin. Olin ensimmäinen rumpali sinä päivänä. Vetäisimme (Fenech & Rick Ross) heidän sen aikaisen settilistansa läpi. Minut käskettiin yläkertaan odottamaan , kunnes he ovat tzekanneet muut sen päivän kokelaat. Odotus kestikin sillä vasta puoli seitsemän aikaan sen aikainen manageri Stuart Lyons tuli toimistoon kysymään minulta onko passini voimassa, koskapa olivat seuraavalla viikolla lähdössä Portugaliin ja halusivat minut mukaan!(toim.huom. 5.3.1984 Rock Rendez-Vous Lissabon.)

Toim.huom : Spider teki ensimmäisen keikkansa Meteorsissa  2.3.1984 Retfordin The Porterhouse mestassa. Siitä 6.4-25.4. 14 keikan kiertue Englannissa. Isoimpana ehkäpä 24.4. The Venue clubilla tehty keikka yhdessä Jason & The Schorchers kanssa.

Tästä lähes suoraan Euroopan kiertueelle 27.4.-23.5. käsittäen Hollanin,Saksan,Sveitsin,Ranskan, Italian ja jopa kommunistisen Jugoslavian! Kesäkuussa oli pieni Espanjan turnee. Sekä ensi esiintyminen Jenkeissä 21.6- 27.6 kahden keikan verran. Toisessa kumppanina Toy Dolls ja toisessa Cult.

Rockpalast:

6.5.1984 oli vuorossa Rockpalast, Hampuri legendaarinen TV-Show, jolla jälleen toinen esiintyjä oli Jason & The Scochers. Voinee sanoa, että molempien esiintymiset ovat timanttisen kovia ja tulisi kuulua ehdottomasti  jokaisen hyvän musiikin harrastajan kokoelmiin. Kyllä tuli monet alkuvauhdit otettua iltaan juurikin tuon Meteors esiintymisen parissa. Juuri tuohon aikaan Meteors oli erittäin kovassa keikka kunnossa.

 

Stampede:

Itselleni kolmas Meteors julkaisu ”Stampede” on juurikin myös SE kolmanneksi paras julkaisu, kun ”In Heaven” & ”Wreckin’Crew” jakavat tiukasti kiistellen ykköspallin. Levytyksiä tehtiin syyskuussa ja lokakuussa 1984. Näihin levytyksiin liittyy paljon draamaa sekä silkkaa valehtelua pitkään kuka oikeasti soitti basso osuudet levylle. Siinäkin mielessä tällaiset haastettelut ovat hyviä, koskapa paljon asioita oijotaan myös toiselta näkökannalta.

-”Stampede” äänitykset tehtiin Who yhtyeen Kenny Jonesin omalla studiolla maaseudun rauhassa Dorking Surrey paikkakunnalla. Homma laitettiin kahdessa viikossa purkkiin Damon Kornerin johdolla. Minulle tämä oli ensimmäinen kerta studiolla ammattimuusikkona ja koko sen touhun helppous yllätti minut positiivisesti.

Useimmat äänitykset tehtiin pimeyden tultua ja aamuyöstä. Kun kannuttelin eräitä rumpu kohtia nauhalle, huomasin Kenny Jonesin tulleen seuraamaan soittoani..voitte uskoa että olin erittäin hermostunut siinä tilanteessa.

Huhut, että Paul olisi soittanut basso osuudet eivät pidä paikkaansa. Rick todellakin soitti bassot levylle mutta hän lähti bändistä jo ennen kuin levy ilmestyi. Joten Paul poisti hänen tietonsa levyn kansista. Kun levy ilmestyi ei Meteorsilla ollut basistia ollenkaan (ei ensimmäinen, eikä viimeinen kerta). Myös kannen kuvat oli otettava uudestaan ja basistiksi merkkaattiin mystinen ”The Spectre”, joka myöskään vielä silloin ei ollut tuleva basisti Nev Hunt, vaan Kattle roudari Terry Price. Nev liittyi varsin pian bändiin ja tietysti alter ego oli The Spectre.

Rick Ross:

Ross on ehdottomasti bändin tyylikkäimpiä ja parhaimpia basisteja. Toinen on Mick White ja Nigel Lewis on nyt tietysti minulle aivan omassa gategoriassaan eri leveleillä. Mystistä on Rossin ”katoaminen” bändistä ja varsinkin sekin ettei Spiderin päivämäärät sovi yhteen ”Stampeden” äänitysten kanssa tai tarinansa kertoo vähän hämäävästi lähtöhetken. Myös Pauli sekoitti aikoinaan pakkaa, että Ross olisi mukana häipynyt joidenkin rahojen kanssa ja siksi olisi saanut potkut. Mutta mihin arvoon voi laittaa miehen puheet, joka valehteli basistista monella levyllä ja puhui mm. intohimoisesti vitsinä Nigel Lewisin haudasta pihallaan.

Hmmm..siksipä olisikin hienoa saada ääneen myös lopultakin Rick Ross. Toivossa on hyvä elää..nyt takaisin Rossiin ja tähän juttuun.

-18.7.-21.7.1984 meille oli hoidettu tosiaan ensimmäinen miniturnee Jenkkeihin, jossa oli esiintymiset New Yorkissa,San Franciscossa sekä Los Angelesissa. Se filmattiin Lindsay Barratt yhtiön toimesta BBC Channel 4 kanavalle. Rick tapasi tällä kiertueella naisen joka sai hänet suostuteltua muuttamaan Jenkkeihin. En ole nähnyt häntä sen jälkeen.

(Toim.huom eli hänen täytyi kuitenkin poistua kuvioista vasta Stampede äänitysten jälkeen. Sillä vasta pikkaisen sen jälkeen Nev Hunt astui mukaan. Ystäväni Norm Elliot oli nähnyt Rossin

Lontossa 90-luvulla, mutta ei mitään sen jälkeen?? Myöskään tuosta puhutusta dokumentista en löytänyt mitään netistä.)

-Lauantaina 21.7.1984 soitimme vanhalla ja kuuluisassa Theatre Perkins Palace mestassa Kalifornian Pasadenassa. Liikkellä oli huhu, että illan aikana tulisi tapahtumaan iso jengitappelu. Pasadenan poliisi oli ulkopuolella täydessä valmiudessa ja täydessä varustuksella isoin voimin keikkamme aikana. Heh eihän siellä lopulta sitten mitään jengimellakkaa ollut. Luin paikallisesta lehdestä: ”Ainoa verijälki Perkinsissä Meteors bändin keikan aikana oli heidän itsensä heittelemä kananveri.”..onneksi ei pahempaa sitten sattunut.

Toy Dolls oli toinen illan pääesiintyjä. Sex Pistolsin rumpali Steve Jones oli silloin yleisössä muutaman muun punk ”kuniinkaallisen” kanssa. Keikka oli todella yhtä juhlaa, sillä yleisö bailasi mukana ihan kybällä tunnelman ollessa katossa. Seuraavana perjantaina saavuimme jälleen Perkins Palaceen . Tällä kertaa lavan kanssamme jakoi Cult bändi. Meno ei yltynyt lähellekään yhtä riehakkaaksi, kuin Toy Dollsien kanssa. Ehkäpä se johtui siitä, että nyt yleisö koostui pääasiassa gooteista. Tämä saattoi olla yksi viimeisistä keikoista vanhassa Perkins Palacessa, koska kolmen vuoden sisällä se sulkeutui kokonaan jonkin ongelmien takia.

 

 

SUOMI:

Pitkä odotus Suomessa päättyi vihdoin erittäin kylmänä helmikuuna, kun Meteors teki esiintymisensä Suomessa. Kiertue näytti tältä: 6.2. Kåren-Turku, 7.2.Ilokivi -Jyväskylä, 8.2. YO-Talo-Tampere, 9.2. Iloharju-Kaavi, 10.2. Lepakko-Helsinki. Itse koin Meteorsin juurikin kiertueen viimeisellä keikalla legendaarisessa Lepakossa. Sääli etten löydä ottamiani kuvia mistään.

Muutenkin minun, Jonen ja Samin debyytti reissu Meteors keikalle oli ikimuistoinen. Se alkoi jääkylmältä Loimaan rautatie-asemalta vessasta, jossa lämmikkeeksi naukkailimme hieman kuningasjuomaa Sorbusta. Ei muutakuin hypäättiin Loimaa-Helsinki bussiin kanssamatkustajia viihdyttämään. Jotenkin hortoiltiin pakkasessa sopan voimalla Ison Kirkon bussiasemalta Lepakkoon. Kyllä oli järisyttävä kokemus Meteors keikka 17 wee kolleille..mieleen jäi varsinkin soiton lisäksi tuimailmeinen varmaan kolmemetrinen Kattle ukko, joka tiukasti tarkkaili yleisöä. Paluu matkalla rahat loppuivat Vorssaan (jossa kaikki rahat menee pensaaseen), siinä oli kiva työ yrittää löytää kyytiä maanantai aamuyöstä 40km päähän Loimaalle.

Heh jäätävässä pakkasessa ja lumituiskussa aikamme harhailtua päätimme kääntyä paikallisen poliisin puoleen, eiku asemalle kysymään josko heittäisivät Loimaalle..heh hyvä ettei putkaan pistäneet ja vastaus oli tyly ” painukaa nyt vittuun täältä”. Ei muutakuin taas kauhea tarpominen keskustasta Autokeitaalle, ;jossa jo melkein kerran olimme olleet, mutta kääntyneet takaisin kun luulimme olevamme väärällä tiellä..huoh; ja soittamaan isälleni maanantai aamulla klo 04, josko hän tulisi hakemaan. Tulihan hän ,mutta ehtona oli että joka jätkä on Ammattikoulussa aamulla klo 8. Voinen sanoa että lähes tunnin kotimatka oli suhteellisen hiljainen. Mutta jäipähän lähtemättömästi mieleen ensimmäinen Meteors kosketus ja muutenkin kuin huikean shown takia. heh.

-28.1.-5.3.1985 teimme kiertueen, joka käsitti nämä maat: Norja, Suomi, Ruotsi, Tanska, Länsi-Saksa, Sveitsi, Ranska ja Hollanti.

Kiertue oli nimetty kuosiin ”The Mutley’s Hair Tour”. Kauheasti en muista kiertueesta muutakuin, että Suomessa oli jäätävän kylmä. Erään keikan jälkeen joidenkin Kattle jätkien oli tarjoitus nukkua yö kiertuebussissa, jolloin promoottori puuttui asiaan tokaisten :” te kuolette kylmyyteen, jos aiotte bussissa nukkua”..hän ystävällisesti buukkasi heille yöksi myös huoneet.

Kebab Gate:

Taas oli ovien aika paukkua. Nyt oli aika Nev Huntin saada Pauli-sedän kalossin kuva takamukseen. Ilmassa oli muutakin kuin vain kuumien tunteiden tuottamaa adrealiinia.

-Nev Huntin lähtö bändistä tunnettiin jälkikäteen ”kebab tapauksena”. Meidän oli tarkoitus soittaa Lontoon Hammersmith’ssä legendaarisella Klub Foot clubilla. Nev ja Paul eivät oikeen koskaan tulleet toimeen kovinkaan hyvin. Ilmassa leijunut jännitys kulminoitui lähes sodaksi kyseisenä iltana. Nev tuli paikalle Leicesteristä;jossa asui; mutta valitettavasti hänestä riippumattomista syistä tuli myöhässä paikalle, niin että ei ehtinyt tekemään souncheckiä kanssamme.

Tottakai , kun Nev ehti paikalle syöden kebabia, aloitti Paul melkoisen läksytyksen ja raivoamisen myöhästymisestä. Tämä oli se viimeinen pisara Neville ja hän heitti puoliksi syödyn kebabin Paulin naamalle. Tämä oli viimeinen kerta, kun näin Nevin. Illan Klub Foot keikan teimme Pharaohs basistin kanssa (wellun huom. melkeinpä Lee Brown josta myöhemmin tuli Meteors basisti..taasen Nev kertoi toista omassa versiossaan enkä saanut asiaa tarkistettua mistään. Mutta Pharaohs ei missään nimessä se ollut joka piti olla Nevin ”viimeisellä” keikalla mukana Klub Footissa..vahva epäily on että kyseinen Klub Foot oli joko 2.11.1985 Meteors, Long Tall Texans,Outer Limits tai 29.3.1986 Meteors,Demented Are Go,Coffin’Nails,X-Men.)

Uusi basisti sisään:

Austin H Stones tuli myös Leicesteristä ja jollain tapaa tunsivat Nev Huntin kanssa toisensa entuudestaan.

-Lainaus Spike Sommarin tekemästä Paul Fenech haastattelusta 90-luvun alussa: ”Hän oli Nevin ystävä, he molemmat tulivat Leicesteristä. Treenautin Austinia kaksi viikkoa ennen kuin potkin Nevin pihalle. Itse asiassa soitin bassot Bang Bang Fruit levyllä. (wellun.huom Paulin jutuissa pitää aina pitää tuntosarvet ylhäällä ja saa ihan vapaasti kyseenalaistaa, kuten on aiemminkin nähty.) Vaikea uskoa, mutta Austin oli vähän taivaanrannanmaalari hän sattoi ilmestyä äänityksiinkin paljon myöhässä, jolloin käskin hänet poistumaan samoin tein.”

Juttua tehdessä selvisi ikävä seikka että Austin H Stones oli kuollut 80-luvun ihan lopussa aivan liian nuorena (24-25 vuotiaana) jonkin aivosairauden takia. Todella surullinen uutinen. Ainakin Mission Impossible bändissä hän ehti vaikuttaa Meteorsin lisäksi.

-En muista paljokaan Austinista, muutakuin että hän oli paljon nuorempi kuin Nev ja paremman näköinen..heh.

Indie listat paukkuu:

Spider oli mukana näillä Meteors studio julkaisuilla: 1984: ”Stampede” albumi & ” I’m Just A Dog” maxi molemmat ulos omalta Mad Pig lafkalta. Vuosi 1985 olikin aika hurja julkaisujen osalta, sillä nämä ulostautuivat silloin: ”Monkey’s Breath” albumi, ”Bad Moon Rising” single, ”Hogs & Cuties” maxi sekä ”Fire,Fire” maxi ja kaikki jälleen Mad Pig lafkalla. Meteorsin kohdalla pitää aina myös muistaa, että erilaisia ja erikokosia  julkaisuja on tehty samasta levystä paljon keräilijöitä varten.

1986 siirto Anagram yhtiölle, joka julkaisi heiltä levyt : ”Sewertime Blues” albumi ja ”Surf City” maxi. Vuoden aikana ilmestyi myös Dojo Records yhtiön toimesta ”Live 2”.

Meteors oli myös, niin suosittu vielä tuolloinkin että indie listasijoituksia pukkasi näiltä maxi (12” single & tai ep..olivat tuolloin suosittuja julkaisuja juuri esim radiosoittojen takia) levyiltä: ”Im Just A Dog” #3, ”Bad Moon Rising” #6, ”Fire,Fire” #7 sekä ”Surf City” #8. Aika hienoa tekemistä, eipä paljon alan bändit ole indie sijoituksilla tuon jälkeen juhlineet.

-Bändeille kuten Meteors indie sijoitukset olivat mitä parhainta mainosta ja erittäin tärkeitä myös. Onhan se tietty merkki, että asioita on tehty oikein, kun näät levysi listoilla. Toinen live levymme ”Horrible Music For Horrible People By This Horrible Band” nousi Helmikuussa 1986 indie listoilla sijalle 4. Olimme aika hyvässä seurassa Damned oli #2 ja Cult #3. Tarina toisen live levyn nimelle on myös hauskan mielenkiintoinen. Pahamaineisen Burnt Oak Leisure Centre Birmingham keikan jälkeen tapahtuneiden mellakoiden ; jossa me kaikki olimme mukana; jälkilöylyt lyötiin oikeuden edessä. Siellä tuomari lohkaisi nuo legendaariset sanat ”Horrible Music For Horrible People”. Kun tuli aika nimetä toinen live albumimme, niin ehdotin tietysti oikeuslaitoksen virallistamaa nimeä musiikistamme..heh.

John Peel:

Meteors pääsi legendaarisen BBC ukon John Peelin ohjelmaan Spiderin aikana kahdesti 27.6.1984. Äänitykset tehtiin Maida Vale 5 studiolla kokoonpanolla: Paul Fenech-laulu & kitara, Rick Ross- bass, Ian Cubitt-rummut sekä Steve Andrews (taustalaulu Stampede & Surf City). ”Stampede”, ”Deep Dark Jungle”, ”Surf City” & ”I’m Just A Dog” kappaleet levytettiin.

Toinen kerta oli 20.10.1985 jälleen Maida Vale 5 studiolla ja kokoonpanolla: Paul Fenech- laulu & kitara, Nev Hunt-basso sekä Ian Cubitt- rummut. ”Torture”, ”Meat Is Meat”,”Bertha Lou” sekä ”Maniac” olivat äänitetyt kappaleet.

Kylmästi kenkää:

Vuosi 1987 toi jälleen muutoksia kokoonpanoon, nyt oli aika lähteä yhden parhaimmista Meteors rumpaleista koskaan…

-Syksyllä 1987, kolmen vuoden satojen keikkojen ja tuhansien mailien jälkeen päätin lähteä bändistä. Matkan varrella oli paljon huippu hetkiä, mutta oli myös paljon mahalaskuja. Keikkailu kuitenkin on aika raastava souvvi ja kuluttavaa hommaa. Vaikka sain aivan upean mahdollisuuden reissata ympäri maailmaa ja tavata hienoja ihmisiä;jotka kokemusta en vaihtaisi koskaan; niin tuntien taivallus keikkapaikasta toiseen ja hotellishuoneesta hotellihuoneeseen alkaa vain jossain vaiheessa tuntua turhan raskaalta. Nautein silti yhä rumpujen soitosta ja olosta noin puolitoista tuntia lavalla hienon yleisön edessä, mutta kaikki hyväkin tulee aina väistämättä päätökseensä. Lähtöni tapahtui hyvissä merkeissä, eikä Paulinkaan kanssa ollut siinä mitään ongelmia..valitettavasti se vain muuttui pienen ajan päästä. Lupauduin vielä hoitamaan lyhyen kolmen keikan kiertueen Belgiassa, jotka olivat jo valmiiksi sovittuna , ja Paul saisi aikaa hakea uuden rumpalin itselleen.

Kuinkas sitten kävikään:

Soitto jatkui kepeämmisä merkeissä ja Paulikin pääsi jälleen näyttämään ikävämmän puolen itsestään.

-Meteorsin jälkeen aloin soittelemaan huvikseen Dave Daville (kitara) sekä Peter Hamber (kontrabasso)kanssa Vulture Squardon nimellä. Soittelimme paikallisia keikkoja viikonloppuisin, kuten The Pink Toothbrush mestassa Essexissä sekä tietysti Klub Footissa. Olimme soitelleet jonkun kerran Meteorsin lämppärinä ja edessä piti olla keikka myös Klub Footissa heidän kanssaan. Pikkaisen ennen tätä keikkaa sain soiton Klub Foot promoottorilta John Curd’lta että Meteors ei halua meitä samalle keikkalle ja John tarjosi samalla meille toista päivää. Yritin kysellä syytä; sillä kuten sanoin lähdin bändistä ihan hyvissä tunnelmissa; mutta en sellaista en koskaan saanut. Sen vuoksi en ole sen jälkeen ollut missään yhteydessä Paulin kanssa. Pari vuotta sitten otin yhteyttä Neviin facebookin kautta ja sen jälkeen pitäneet yhteyttä, mikä on todella hienoa. (Vulturessa ehti soitella myös ex-Hot Rod Gang/ Restless/Frenzy jne kunu kannuttelija Rob Tyler.)

Klub Foot:

-Voi ihan rehellisesti sanoa, että Klub Foot oli ”psychobilly mekka”. Kaikkialta Eurooppaa saapui ihmisiä katsomaan top bändejä ja pitämään hauskaa. Se oli erittäin tärkeä paikka historiassa juuri siksi. Paljon hienoja muistoja. Se antoi scenelle oman päämajan! Soitin siellä Meteorsin kanssa varmaan 10 kertaa ja Vulture Squadronin kanssa 4 kertaa.

Tämäpäivä:

Spider on tehnyt paluun Vulture Squadron bändin kanssa ja mukana ovat jälleen myös alkuperäiset Dave ja Peter. (Paljon muitakin soittajia on bändissä pyörinyt.)

-Soitimme Klub Foot muistobileissä Outer Limits ja Restless bändien kanssa loppuunmyydylle yleisölle. Olemme soitelleet myös jollain festareilla, mikä on ollut taas todella hauskaa.

Olen myös tehnyt omalla studiollani omia kappaleitani ja  äänitellyt niitä. Laittakaa hakusanaksi Ian Spider Cubitt ja käykää kuuntelemassa spotify, itunes, google play, amazon music, tidal, deezer ja you tube palveluissa.

Loppusanat:

-”Which one of you jive turkeys coming with me”

 

WELLU RASTAS