THE NEVROTIX

 

The Nevrotix: "ALIVE" 

(Crazy Love Records CLCD64386)

No Name, Werewolf Stomp, The Hatching, Fire Train, Nervous Beat, ALive, Voodoo Island, Butcher Boy, Different Lives, Rays, Dreamin', The Plague, The Beast.

The Nevrotix: Light & Shade

(Crazy Love Records CLCD64493)

Bone Rattle Beat, Blue Again, Creature, She's My Baby, Cast A Spell, Out Of Sight, All That Was, Midnight Boogie, Distance, Parallel World, Aviophobia.

Aika useasti on tullut vastaan miten bändit ovat tyylisuuntaus kysymykseen vastanneet " old school". Valitettavasti useammallakaan ei ole ollut hajuakaan mitä old school oikeasti tulisi olla, vaan suurin osa on ollut sitä samaa puuduttavaa huono soundista länkkybaasoa kauhealla nopeudella ja hunosti laulettuna. Eli valitettavan usein kohdalle osuvaa nykyajan "tusinaan sopii 13" mitäänsanomatonta psychobillyä.

Nevrotix naapurimaamme Göteborgista on sisöistänyt viimeistä piirtoa myöden old school soundin syvimmän olemuksen. Heillä on biiseissään letkeää melodisuutta, soundit ovat hyvät mutteivät kuitenkaan liian kliiniset, rockabilly soi vahvasti nykyajassa mukana, laulu on selkeää ja hyvin äännettyä eikä kontrabasso todellakaan ole mitään tunkkaista länkytystä.

Nevrotix on ehdottomasti yksi 2000-luvun mielenkiintoisimmista ja parhaimmista "uusista" bändeistä kaikilla mittareilla. Itselleni iso osa hyvän julkaisun kokonaisuutta on myös visuaalinen esillepano. Heillä on selkeästi myös miellyttävä visuaalinen silmä. Levyjen kansissa ei ole menty sieltä missä aita on matalin, vaan on käytetty tyylillä sarjakuvamaista kerrontaa.

""ALIVE" levyllä taiteellisesta lopoutuloksesta on vastannut King Rat ja uudemmalla "Light & Shade" julkaisulla Oscar Hertin on vastannut onnistuneesta lopputuloksesta. Molemmille taiteilijoille voi kyllä nostaa hattua korkealle peukuttaen samalla vahvasti.

Kokoonpano on säilynyt samana ja triona molempien levyjen kohdalla, eli tasokkaan musinnoin taustalla ovat: Axel- laulu ja kitarat, Lizama- kontrabasso sekä Cecil- rummut.

Molemmilla julkaisuilla Axel Wennerlund on vastannut laulun ja kitaroinnin ohella biisien synnystä. Aika hienoa siinäkin suhteessa, kun omalla tuotannolla päästään näin hyvään lopputulokseen.

"ALIVE" äänitettiin helmikuun 24.-26. 2017 Kust Studiolla Göteborgissa. Namiskoiden takana bändin lisäksi toimivat Leo & Victor Möller ja masteroinnista vastasi Chris Cool. Levy julkaistiin 2017. Vierailijana "ALive" biisillä thereminin puikoissa toimi Test Pilots bändin Mattias Uneback.

"Light & Shade" julkaistiin 2023. Äänitytkset oli tehty heinä-elokuussa 2023 Nacksving Studiolla Kim Ruiz namiskoissa ja masteroinnit hoidettiin Supersonic Studiolla. Vierailijoina : Hanna Wennerlund- laulu (All That Was), Gunnar Frick-pedal steel (All That Was), Terry Drybones- laulu (Creature), Anton Eriksson- kitara (Aviophobia) sekä Oscar Bäcklin- saxofoni (Aviophobia). Mattias Uneback on vastannut takakannen ilmeestä.

"No Name" avaa upealla rumpu tulituksella "ALIVE" levyn erittäin vahvassa 80-lukulaisessa neobillyn ja psychobillyn rajoja kaatavassa ilotulitus biisissä, jossa kitara soi kauniisti ja kontrabasso kruunaa lopullisesti biisin tyylikkyyden. Erittäin vahva käyntikortti Nevrotix soundiin.

Pikkaisen vauhtia pois, enemmän melodista rockabillyä tarjoilee tanssiin kutsuva "Werewolf Stomp". Itselleni putoilee tälläinen meno ihan kybällä. Loppuun tulee hieno kiihdytys.

Pikkaisen rujompi ja psychobillympi "Nervous Beat" ottaa kuulijansa takuuvarmalla rullauksellaan. 

"The Plague" biisiin on napettu jostain tunnetusta biisistä (jota en nyt saa mieleen) upea vähän rautalankamainen biisiä rauhoittava ja värittävä kitarasoolo. Maukas lisä biisille.

"Light And Shade" jatkaa varsin vahvasti "ALive" julkaisun linjoilla. Miksi pitäisikään hyvää kokonaisuutta muuttaa.

Ai, että kuinka upeasti levyn avaava "Bone Rattle Beat" soikaan. Ajoittain havaittavissa pienoista "voodoo rhythm" henkeä tasokkaassa rumpu työskentelyssä. Taas hieno avaus julkaisulle. Jos mahdollista soundit vieläkin paremmat kuin aiemmin.

Tekstillisesti mennään surullisemmin "Blue Again" biisillä, mutta soitto soi aika hyvällä nopeudella, joten surut on hyvä jorata tämän tahdein pois painamasta. Axelin kitara soi kauniisti ja laulu vielä kauniimmin .

Tansslattia täyttyy ja jengi yhtyy mukaan kertsiin "Creature" menopalalla. Pikkaisen tulee Batmobile mieleen ja sehän on tässä taloudessa kokolailla iso kehu. Itselleni näiden kahden julkaisun SE biisi on "Cast A Spell" keskinopean melodisella ja letkeän rennosti rullaavalla old school billy soundillaan. Silkkaa rokin riemujuhlaa sanon minä.

Alex ja Hanna tekevät upean duo tulkinnan "All That Was" kantripalalla. Vaikka biisin tunnelma on "itku olutlasiin" tyyliim surumielinen, niin siitä kuitenkin jää valtavan positiiviset vibat. Gunnar Frick täydentää tämän upean koknaisuuden pedal steelinsä kanssä. "Midnight Boogie" ränttätänttää iisillä vaihteella billysti kuitenkin sydämmiimme. Nautittavaa!

Nykyaikaan peilattuna molemmat julkaisut ovat harvinaisia..miksikö?..siksi, että mukana ei ole yhtään huonoa biisiä ja ne kestävät kuuntelua.

Vahvaa työtä, niin Nevrotix bändiltä kuin myös Crazy Love Records lafkalta. Vahva suositus.