GÖRAN STUBB

          UUDISRAIVAAJA: GÖRAN STUBB 

Olen aika otettu tästä mahdollisuudesta, että saan avata jääkiekko osuuden blogissani Suomi jääkiekon yhdellä tärkeimmistä ja suurimmista vaikuttajista ja uudistajista.

Ketäänhän ei yksin pysty "vuoria siirtämään", kun kohdalle osuu tarpeeksi innokkaita ja halukkaita tekijöitä, joiden ainoa maali on edistää yhteisiä asioita, niin silloin tapahtuu suuria ja Göran Stubb on ollut yksi niistä tekijöistä joiden ansiosta jääkiekko nousi Suomessa ykköslajiksi vuosikymmenien työn jälkeen. 

      "Omenakukkain kaupunki"

Viipurilaisten vanhempien lapsi Göran syntyi Käkisalmella 10.03.1935. Isänsä töiden vuoksi tie vei kuitenkin Helsinkiin talvisodan alla 1939. Isänsä oli saanut töitä Arabian tehtailta.

"En kauheasti tietenkään muista Käkisalmen ajasta, mutta kotipihalta tulee mieleen sellainen, kun minulla oli aikuisten sukset jalassa ja hiihdin siinä pihalla. Setteri koiramme Billy alkoi haukkumaan, jolloin äitini riensi katsomaan mitä tapahtuu. Heh hän näki minut siinä isojen suksien kanssa ja käänsit sukset toiseen suuntaan ja näin minun ensimmäinen hiihtoretki oli kotipihan poikki. Toinen muisto on junamatkat Viipuriin sukuloimaan noin kerran vuodessa. Matka kesti varmaan 3 tuntia, ei ollut vauhdin huumaa😉".

  "Ei tullut huippu urheilijaa"

"Ensi kosketukseni jääkiekkoon sain Helmikuun 3.1949 kun joku sukulainen vei minut Hesperian kentälle katsomaan Suomi-Kanada 4-5 maaottelua".

Tuolloin jääpallo oli vielä Suomessa isompi laji ja muutoinkin Göran huomasi aika pian, etteivät omat lahjat riitä huippu urheilijaksi.

                               HIFK

Göran oli mukana HIFK jalkapallo toiminnassa ja juniorina käsipallossa

"Helmut"Bubi"Hess kertoi minulle karut faktat eli Väinämöisen kentällä kävi jääkiekko peleissä vähän yleisöä. He aikoivat lopettaa kokonaan jääkiekko toiminnan ellei joku lähde sitä oikeasti kunnolla vetämään. Olin silloin 26-vuotias ja ajattelin , että mikä ettei, ihan kiva yrittää".

         Haasteita riitti

HIFK jääkiekko toiminta oli aika alkeellista Göranin astuessa vetovastuuseen. Tekojää jäi uuden hallin työmaan alle ja alkuun HIFK varuste varasto oli Göranin omissa tiloissa.

"1961-62 sarjassa sijoituimme seitsemänneksi. Kauden päätteeksi teimme kuitenkin turnausmatkan Keski-Eurooppaan. Pelasimme mm. kolmessa eri Kanadan ilmavoimien tukikohdassa ja vieläpä ne ottelut olivat sisähalleissa. Nuo pelit keräsivät jopa suht' hyvin yleisöä. Ajattelin, että tästähän voi tulla vielä vaikka mitä. Ensimmäiset vuodet olivat kyllä todella vaikeita. Putosimme 1962-63 & 1965-66 kausilla, mutta nousimme kyllä heti seuraavana vuonna takaisin kummallakin kertaa". 

         Suomi jääkiekko

Suomi jääkiekkokin haki tuolloin vielä oikeita askelmerkkejään, mutta kehityksen tuulet kuitenkin näkyivät jo pikkaisen toiminnassa.

" Suomen ensimmäinen halli Tampereen MM-kisoihin 1965 ja Helsingin hallin valmistuminen 1966 antoivat vahvaa uskoa tulevaan. Helsingin hallin valmistuessa oli aika erikoinen tilanne, sillä yksikään Helsingin joukkue ei pelannut sillä kaudella SM-sarjassa. Ymmärsimme myös, että vain useimpien kansainvälisten otteluiden kautta saamme Suomi jääkiekkoa paremmaksi, niin seura kuin maajoukkue tasollakin".

      Do You Speak English

Tuohon aikaan englannin kieli ei ollut kuitenkaan vielä, niin kauhean yleisesti osattu taito. Göranilla oli siitä jo hyvä oppi takataskussa.

"50-luvun puolessavälissä asuin vuoden Englannissa. Piti olla armeija vuosi, mutta paha astma esti palvelukseni. Äitini sai jollain tavalla järjestettyä minulle paikan Englantiin".

     Ensimmäiset ulkomaiset

Unkarilainen Ladislaus Rona oli pelannut KIFFEN paidassa 1941, Jenkki Mel Morrow jonkun harjoituspelin 1954 TBKssa, 60-luvun alussa kanukki Arthur Pearson HIFKssa ja kanukki Henry Åkervall Tapparassa 1962.

"Kyselin juurikin Henry Åkervallilta voisiko hän suositella ketään kanadalaista, joka voisi tulla pelaamaan HIFK riveihin. Hän ehdottikin heti Gerald"Gerry"Sullivan nimistä pelaajaa, joka oli pelannut aiemmin Michigan Tech/Huskies (NCAA) sekä Green-Bay Bopcats (USHL) joukkueissa. Saimme Gerryn tulemaan kahdeksi kaudeksi Helsinkiin. Kaudella 1964-65, vaikka olimme vasta sijalla 8., niin hän kuitenkin voitti pistepörssin 20+5=25 pistein 18 ottelussa".

    Kenestä KUKKO tunkiolle

Helsingin jäähalli valmistui 1966. Joten kauden 1966-67 isommaksi "palkinnoksi" tulisi Itälohkon voittajalle uuden halliin isännyys ja valtaisa etulyönti asema muihin nähden.

"Me olimme lohkon se köyhä neljäs pyörä. Sillä Töölön Vesan sponsori oli rakennusalan yrittäjä Aimo Mäkinen. Josta tuli myöhemmin Jokereiden perustan luoja ja mahdollistaja. Apu-lehti sponsoroi HJKta ja Lemminkäinen Karhu-Kissoja".

Länsilohkon ykkösenä Upon Pallo Lahdesta nousi SM-sarjaan, mutta itälohkon ykkösiksi tulivat Töölön Vesa ja HIFK 22 pistellä. Tarvittiin uusintaottelu. Se pelattiin maanantaina 27.02.1967 panosten ollessa valtaisat. Helsinkiläinen yleisö ymmärsi kohtalonottelun tärkeyden ja se myytiinkin tunneissa loppuun. Lehtereille ahtautui 10814 .

" Se on edelleen urani tärkein ottelu. Sanoisin myös, että se on myös HIFK:n jääkiekkohistorian ja Helsingin jääkiekkoilun tärkein ottelu".

Suuri yleisö sai todistaa miten Hifk tappioasemasta nousi 4-2 voittoon ja ainoaksi isännäksi Helsingin uuteen jäähalliin. Eikä positiiviset tapahtumat jääneet tähän, sillä raumalainen Esa Isaksson ja porilainen Juha Rantasila olivat ilmoittaneet siirtyvänsä siihen joukkueeseen, joka voittaa.

"Lisäksi Tommi Salmelainen ja Heikki Riihiranta olivat jo ennen tätä viimeistä ottelua luvanneet tulla HIFK:hon".

          Carl Brewer

Sitten jysähti melkoinen pommi NHL statuksen omaava Stanley Cupin kolme kertaa voittanut Carl Brewer lupautuu tulemaan HIFK paitaan ja SM-sarjaan. Aikaisemmin olikin jo juttua ensimmäisistä ulkolaisista, mutta Carl Brewer oli ensimmäinen jolla oli suuri vaikutus Suomi jääkiekkoon.

"Pelaajana kyllä, sillä olivathan valmentajina Joe Wirkkunen ja Gustav Bubnik tehneet maajoukkueen kanssa hienoa työtä".

Wienin MM-kisat 1967 joissa Göran oli YLE:n ruotsinkielisen radion selostajana toi yhteyden Carlin ja Brewerin välille.

"Carl oli 3 kertainen Stanley Cup voittaja 4 kertainen all-stars pakki. Hän oli saanut tarpeekseen NHL pomoista ja pelaajia sortavista sopimuksista. Hän oli erittäin kiinnostunut ja utelias maailmasta ja kaikesta mitä kerroin hänelle Suomesta ja jääkiekostamme".

He sopivat, että "Kalle" tulee syksyllä pelaamaan HIFK:n järjestämään Sir. Williams-cupiin ja tutustumaan samalla Helsinkiin.

"Hän piti kokemastaan ja lupasi tulla seuraavalle kaudelle 1968-69 HIFK paitaan. Tulevasta kaudesta hänellä oli jo sopimus IHL-seura Muskegon Mohawksin kanssa. Olihan se melkoinen jymyuutinen, kun saimme maailman top-3-puolustajan".

Suomessa "Kalle" halusi päästä eroon likaisen ja jopa väkivaltaisen pelaajana maineestaan, johon pelityyliin NHL:ssä hänet oli pakotettu.

"Hän pääsikin siitä irti, mutta samalla iskosti pelaamiseen oikeanlaista kovuutta ja periksiantamattomuutta. Voiton eteen tehtävää työtä hän myös korosti ja koko kentän mitassa tapahtuvaa viisasta taistelua ja yrittämistä. Hänen merkityksensä oli valtaisa Suomi jääkiekolle. Samalla hän löi alkutahdit kovaa pelaavalle HIFK brändille".

  Kolmen mestaruuden aikakausi

"Yllättävää kyllä yleensä ensimmäinen mestaruus säväyttää todella paljon, mutta nyt 1969 voitossa oli olosuhteet vastaan. Pelasimme ratkaisevan ottelun Lahdessa Kiekko-Reipasta vastaan tihkusateessa. Yleisöä n 2000-3000. Eipä siinä paljoa muuta ollut kuin äkkiä pelin jälkeen mestareina kotimatkalle. 1970 mestaruus tulikin sitten ihan eritunnelmissa 10800 ihmisen edessä. Mestaruus ratkesi tasapelillä Ilvestä vastaa. Silloin tuntui kyllä ihan huikealta. 1974 mestaruus tuli Porissa Ässiä vastaan".

         Ahearne Cup

Kyseinen Cup järjestettiin 1952-1977 & vain yhtenä vuonna se jäi pelaamatta. Nimi tuli brittiläiseltä jääkiekkovaikuttajalta John Francis "Bunny" Ahearne:lta. Hän toimi myös kansainvälisen jääkiekkoliiton johdossa. Turnaus pelattiin pääosin Ruotsissa. Finaali Tukholmassa. Djurgårdens IF eniten voittoja 4kpl, Harringay Racers & Moskovan Spartak 3 kertaa. Suomen B-maajoukkue osallistui kerran, sijoitus 4. HIFK mukana 1969-73 vuosina ja viimeisen kerran 1977. 1970 HIFK voitti tuon kovatasoisen turnauksen.

          Matti Hagman

Matti Hagman se ensimmäinen oikea suomalainen NHL:ssä aikana jolloin eurooppalaisia ei siellä montaa ollut, eikä kaikki edes suvainneet niiden muutamankaan paikalla oloa. Itselleni kaikkien aikojen paras suomalainen pelaaja, ainoa ehkäpä joka voisi kilvoitella tuosta tittelistä hänen kanssaan olisi Vellu Ketola.

Matti Hagmanin perheen urheilu-uria katsellessa vetää kunnioituksesta hiljaiseksi. Isä Nisse Hagman urheilun multiosaaja ja aktiivi.

Yleisurheilu: Suomen Mestaruuksia 4x100 viesteissä Viipurin Urheilijoiden joukkueessa. Saman seuran puheenjohtaja. SUL varapuheenjohtaja ja kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja.

Koripallo: Suomen mestaruudet 1944 ja 1945 Kiri-Veikot joukkueessa.

Käsipallo: HUKAT joukkueessa mestaruussarjaa.

Pesäpallo: Yksi Itä-Länsi ottelu & yksi PPL-TUL ottelu. Puna-Mustien puheenjohtaja & kunnia puheenjohtaja.

Äiti Eva Suurkisojen pesäpallo mestaruus. Sisko Riitta EM-kulta 400m 1974 ME-ajalla. EM-hopea 4x400 1974. 1976 Montrealin Olympiakisoissa samoilla matkoilla finaaleissa.

"Ehdottomasti lupaavin jääkiekkoilija Suomessa. C- & B-junnuissa paras ja siitä sitten siirtyikin miehiin ja osoitti heti kykynsä. Sääli, että Boston Bruins valmentajana Matin sinne mennessä oli Don Cherry, joka ei pitänyt eurooppalaisista pelaajista".

Edmontonissa taasen esteenä isommalle nousuun tähtiin oli eräskin Wayne Gretzky.

"Kun kysyit muita nimiä HIFK:sta , jotka nostaisin esille, niin niitähän olisi paljon, mutta mainitaan nyt Hexi, Murto, Rantasila, Lalli ja ennenkaikkea kapteeni Heikki Järn, joka pelaajana oli tärkeä meille. Liian pienelle huomiolle on jäänyt hänen tekemänsä valtaisa taustatyö seuransa eteen. Oli minun aloittaessani kyllä uskomaton apu ja minulle tärkein henkilö myös kentän ulkopuolen hommissa".

        Seurasiirrot

Tuohon aikaan oli varmasti varsin erilaista tehdä seurasiirtoja ja luulisi, että Stadin kirkkaat valot häikäisevät muualta tulleita. Saattoi jopa vähän pelottaakin iso paha brändi.

"Seurasiirrot olivat karanteenista johtuen kalliita ja hankalia. Varmasti oli jollain tavalla vaikeaa tulla muualta, mutta jos olit kova, niin hyväksyttiin. Muilla saattoi olla vaikeampaa".

      Jääkiekkoliitto

01.01.1976 Göran siirtyi Jääkiekkoliiton johtoon. Ennen sitä hän oli ollut vahvasti vaikuttamassa myös SM-Liigan syntyyn.

Hän pääsi hyppäämään mukaan heti varsin mielenkiintoisiin tapahtumiin. Syksyllä 1976 järjestettiin ensimmäinen Canada Cup ja 1977 Wienin kisoihin mukaan tuli, vuodesta 1969 pois ollut Kanada. Ja sitten 1982 oli edessä kotikisat ja Göran toimi niiden pääsihteerinä.

"Aika mediasirkus oli rakennettu Gretzky vs Kurri kohtaamisen ympärile. Suomi-Kanada oli kisojen avausottelu Helsingissä. Aika kylmää suihkua Kanada tarjoili heti ensimmäisessä erässä takoen taululle 6-0 lukemat. Lopputulos oli 9-2. Tuntui kuin Suomi olisi tullut fanina ihailemaan idoleitaan, eikä pelaamaan".

(Wellun Huom. Aika mageet muistot jäi itselle näistä kisoista. Lähdimme serkkupoikamme Dodgella Loimaalta kohden Tamperetta. Edesmennyt veljeni kuskina, valitettavasti myös edesmennyt tuleva vaimonsa, minä ja 2 tai kolme kaveriani kyydissä. Peli oli Kanada-Usa. Olihan se mahtavaa nähdä Kanadan tähdet Gretzkyn johdolla.)

          Ei mitallia

Göranin pesti jääkiekkoliitossa loppui 1983. Valitettavasti tuona aikana Leijonien kurkotus ei vaan riittänyt vielä mitaleille. Lähellä kyllä käytiin. Muuten kyllä kehitystä tapahtui ja nähtiin. 

"Oli hieno nähdä miten Suomeen saatiin aikaiseksi jäähalli buumi Pekka Paavolan ja komiteansa ansiosta. Aloittaessani jäähalleja oli vain 12 ja nyt niitä on jotain n.300. Muutamia muita vahvoja vaikuttajia Suomi kiekon kehityksessä ovat olleet mm. Vellu Ketola, Aimo Mäkinen, Harry Lindblad, Kalervo Kummola, Jorma Kajanto, Hilpas Sulin eikä myöskään sovi unohtaa Aarne Honkavaaran ja Kimmo Leinosen tekemää työtä jääkiekon parissa. Jokainen heistä ja moni muu ovat tuoneet uusia tuulia tekemiseen ja ovat olleet sitkeitä aktiiveja".

 Mitään huonoja muistoja ei hänelle jäänyt kansainvälisestäkään yhteistyöstä. Yhteistä asiaa, kun ajoivat, niin kokoukset sujuivat hyvässä hengessä rakentavasti. Vaikka T

tottakai jokaisella oli myös erilaisia lähtökohtia, mutta kaiken saivat hoidettua hyvässä hengessä. Jännä miten tässä pelkästään tälläisen haastattelun aikana Göranista tulee positiivinen ja nöyrä, mutta aikaansaava kuva.

   NHL Central Scouting Europe

1983 Jääkiekkoliitto jäi taakse ja alkoi aivan uusi uraauurtava työ Euroopassa jääkiekon parissa. Jälleen kerran hän toimi siis uudisraivaajana. Voisi sanoa myös, että tästä tuli hänelle ns toinen ura kestäen 40 vuotta.

"Esko Paltanen, joka toimi Kohon kaupallisena johtajana Torontossa sai sovittua tapaamisen minulle ja Jim Gregorylle, joka näki Euroopassa suuren tulevaisuuden potentiaalin pelaajamarkkinoilla. Jim oli TORONTO MAPLE LEAF GM:nä toimiessaan värvännyt joukkueeseensa 1973 Börje Salmingin ja Inge Hammarströmin".

Tapaamiset etenivät siihen pisteeseen, että Jim valtuutti Göranin pistämään pystyyn Euroopan scouting homman ja antoi toiminnalle ääriviivat. Jim oli siis erittäin avarakatseinen ja ymmärsi mitä NHL tarvitsee tulevaisuudessa. Näin alkoi eurooppalaisten marssi isommista ovista Ison Valtameren ylitse tarunhohtoiseen NHL liigaan.

      Pelejä ja matkoja

Göran palkkasi itselleen omia kykyjenetsijöitä, jotta työnsarka itselle ei olisi mahdoton.

"Alkuun oli tietysti mahdoton saada rautaesiripun taakse omia scoutteja. Onneksi sekin ongelma poistui 90-luvun alussa. 1984 alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Saksassa oli lisäkseni vain 10 muuta scouttia. 2023 Sveitsin vastaavissa kisoissa taisi olla jo 250 scouttia paikalla. Tuosta voi ymmärtää ettei ketään tee huippulöytöjä yksin. Alussa koko homma Euroopassa piti polkaista käyntiin ihan perusasioista peliraportteihin ja rankinglistoihin".

Kaiken työn ohessa niin itse peli kuin maailmakin muuttui kovaa vauhtia, suureksi tekijäksi lähes kaikessa tuli tietotekniikka.

"Onneksi nuorempi poikani osasi opastaa minut it-maailman saloihin".

Nähtyjä pelejä kertyi kaudessa n.200. Tärkeimpinä 20-18-vuotiaiden MM-kisat ja 4 maan turnaus. Tuolla matkustelu määrällä voisi odottaa, että vaaratilanteita on sattunut myös matkoilla.

"Yllättäen ei ainakaan muistu, kuin 2 läheltä piti tilannetta. Vancouver 2 tunnin matkan jälkeen moottori alkoi palamaan. Eurooppa-New York öljynpaineet, tästä viivästyksestä johtuen jouduin ajamaan itse kohteeseen yli 10 tuntia autolla. Olen siis päässyt aika vähällä".

        Leijonat nousee

"On aina yhtä sykähdyttävää nähdä suomalaisten menestyvän maailmalla. Oli sitten kyseessä urheilu, taide, kulttuuri, musiikki tai ihan mikä vaan. Aina iloitsee ihan yhtä paljon. Tottakai jääkiekon ja Leijonien menestys maistuu hyvälle".

        Aikansa kutakin

Jokaisella meillä tulee heti jolloin pitää lopettaa ja luopua työstään tai harrastuksestaan. Jokainen meistä käsittelee sen hetken omalla tavallaan ja katsoo taaksepäin mitä se antoi, samalla miettien tulevaa.

"Onhan jääkiekko antanut minulle paljon hienoja muistoja ja rikkaan elämän. Olen saanut tavata lukuisia hienoja ihmisiä , saanut ystäviä. Olen päässyt matkustamaan paikkoihin, joihin en ilman jääkiekkoa olisi päässyt".

Ihan kuitenkaan täysin ei ote työstä kirvonnut.

"Pikkaisen autan vielä scouttauksessa, konsultoin ja käyn pelejä katsomassa".

HIFK:lta oli hieno ele ottaa Göran aloituskiekon tiputtajaksi syntymäpäiviensä kunniaksi.

"Mielessä oli kiitollisuus ja lämmitti mieltä tilaisuus ja yleisön vastaanotto".

Pakko sanoa näin haastattelijana ja jääkiekko fanina, että olipa erittäin piristävä ja mukava rupattelu tukio. Iso arvostus tietysti myös siitä, että Göran uhrasi aikaansa tälläiselle marginaali toimijalle❤️

        Loppusanat

"Kiva, että Suomi jääkiekko voi hyvin ja tulevaisuuskin näyttää hyvältä.

Kysyessäni ketä pitäisi seuraavaksi haastatella, ehdotukseksi sain nimet: Kimmo Leinonen, Vellu Ketola, Lasse Oksanen. Aika kova trio..yritetään.